Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen esiselvitys

1
Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen
esiselvitys

• Valtuustojen seminaari
• 28.01.2010

2
Esiselvitys

• Tämä selvitys on esiselvitys, jonka pohjalta
  kukin kunta päättää jatkaako se varsinaisiin
  liitosneuvotteluihin ja mitkä kunnat ovat siinä
  vaiheessa mahdollisesti mukana. Esiselvitys ei
  siis vielä ole toimenpideohjelma, jonka pohjalta
  varsinaiset liitospäätökset tehdään.
• Mikäli kunnat päättävät jatkaa selvityksen
  toiseen vaiheeseen, vasta silloin käydään läpi
  yksityiskohtaisemmin se miten palvelut, hallinto,
  talous, luottamushenkilöorganisaatio yms.
  järjestetään yhdistyvässä kunnassa. Toisen
  vaiheen tuloksena syntyvät varsinaiset
  yhdistymissopimusasiakirjat ja yksityiskohtaisempi
  kuvaus palvelujen järjestämisestä.

3

• Kuntarakennemuutos osana kunta- ja
  palvelurakenneuudistusta
• Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos
• edistää palveluiden järjestämistä asukkaille
• parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita
• parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuk
  sia tai
• edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan
  taloudellisuutta
• Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta,
  jonka pyrkimyksenä tulee olla
• yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös
  alueen elinvoimaisuuden ja ennen
• kaikkea toimintakyvyn turvaaminen.

4
Väestö

• Kaikki kolme kuntaa ovat väestöltään selvästi
  kasvavia kuntia gt myös yhdistynyt uusi kunta on
  kasvu-uralla (53376 gt62186 asukasta/v 2025)
• Väestön kasvua tapahtuu kaikissa ikäluokissa,
  mutta kovinta kasvu on yli 75- vuotiaiden
  ikäluokassa, lähes 128 (12 koko väestöstä v
  2025)
• Kun työikäisten määrä ennusteiden mukaan kasvaa
  muita ryhmiä hitaammin heikentää se uuden kunnan
  huoltosuhdetta tulevaisuudessa

5
Palvelutarpeen ja kustannusten kehitys 2007 - 2025
Verorahoituksen riittävyys palveluiden
järjestämiseen ja tuottamiseen muodostuu uudessa
kunnassa erittäin haasteelliseksi

• Vanhushuollon rahoitustarve kasvaa ennusteen
  mukaan yli 95 m, kasvua yli 330 .
• Erikoissairaanhoidon rahoitustarpeen kasvun
  arvioidaan olevan noin 80 m, kasvu noin 165 .
• Perusterveydenhuollon rahoitustarpeen kasvu on
  noin 24 m, hieman alle 140 .
• Perusopetuksen ja lukion osalta ennakoidaan noin
  43 mn kasvua, kasvu noin 95 .
• Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset
  kasvavat noin 26 m eli noin 110 .

6
Palveluiden järjestäminen uudessa kunnassa

• Uuden kunnan hallinto ja palvelut tuotetaan
  suomen ja ruotsinkielisinä (perustuslaki 122 )
• Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
  pääosin nykyisen LOST mallin mukaisesti
• Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut järjestetään
  lähipalveluperiaatteella nykyisen koulu- ja
• varhaiskasvatusverkon pohjalta
• Muut sivistyspalvelut tuotetaan yhteistyössä 3.
  sektorin, yritysten ja uuden kunnan kanssa
• Kirjastopalvelut ovat lähipalveluja
• Tekniset palvelut kootaan yhdeksi
  kokonaisuudeksi. Infran ylläpitopalvelut
  tuotetaan
• kunnan omana työnä. Rakentaminen kilpailutetaan
• Hallinto ja tukipalvelut muodostavat yhden
  kokonaisuuden. Yhteispalvelupisteet Inkooseen
• ja Siuntioon. Sähköistä asiointia kehitetään

7
Luottamushenkilöhallinto

• Perusperiaatteena on, että vaaleilla valitaan
  kuntalain mukaisesti 51 valtuutettua
• vuoden 2012 vaaleissa
• Kuntien päättäjät voivat sopia myös kahdelle
  ensimmäiselle valtuustokaudelle
• laajemmasta kokoonpanosta oman harkintansa
  mukaan. Laajennetun valtuuston
• jäsenmäärä voi olla maksimissaan kuntien
  valtuutettujen yhteenlaskettu määrä
• Muilta osin yhdistyvän kunnan luottamushenkilöorga
  nisaatio noudattelee pääpiirteissään
• Lohjan nykyistä mallia, elleivät poliittiset
  päätöksentekijät muuta sovi
• Hallitus 13 jäsentä ja lautakunnat 13 jäsentä
  Lohjan nykyisen käytännön mukaan.

8
Taloustilanteet

• Inkoon kunnan taseessa on vuoden 2008
  tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä alijäämää
  2 425 125 eli noin 435 /asukas
• Lohjan kaupungin taseessa oli vuoden 2008
  tilinpäätöksen jälkeen kumuloitunutta ylijäämää
  yhteensä 18 392 510 eli 470 /asukas.
• Siuntion kunnan taseessa on vuoden 2008 hyvän
  tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä alijäämää
  2 565 627 eli noin 437 /asukas.
• Virtuaalikunnan taseessa kertynyttä ylijäämää
  vuoden 2008 tiedoilla on 13 401 758 eli 265 /as

9
Taloustilanteet

• Vuosikate pitkällä aikajänteellä toteutunut
  parhaiten Lohjalla
• Inkoon vuosikate on ollut negatiivinen 1997,
  1998, 2001, 2003 ja 2008
• Lohjalla vuosikate ei ole ollut negatiivinen
  kertaakaan 1997 2008
• Siuntion vuosikate on ollut negatiivinen 1998 ja
  1999

10
Taloustilanteet

• Lainatilanne v 2008
• Inkoon kunnalla lainaa 3 437 /as
• Lohjan kaupungilla lainaa 1 520 /as
• Siuntion kunnalla lainaa 3 089 /as

• Konsernitasolla erot pienenevät
• Lohjan konsernilainoista valtaosa
  vuokra-asunnoissa

11
Talousennusteet

• Inkoolla ennustetaan positiivisia tuloksia
  vuosille 2009 2011
• Lohjalla ennakoidaan negatiivisia tuloksia 2009
  2011
• Siuntiossa odotetaan negatiivisia tuloksia
  vuosille 2009 2010 ja positiivista tulosta
  vuodelle 2011

Mikäli taloudet toteutuvat ennustetulla tavalla
yhteenlaskettavan taseen ylijäämä puolittuu,
mutta säilyy kuitenkin positiivisena
12
Yhdistymisavustukset
13
Henkilöstö

• Uuden kunnan palveluksessa on yli 3000 henkilöä
• Vuoteen 2018 mennessä eläkkeelle arvioidaan
  jäävän yli 800 työntekijää (n. 25 )!
• Henkilöstöllä 5 vuoden työsuhdeturva

14

• Liitoksen mahdollisuudet
• Liitos voimistaa kuntien kasvua ja mahdollistaa
  aktiivisen kasvun strategian.
• Yhteisellä maankäytön suunnittelulla saadaan
  alueelle kaavoitettua vaihtoehtoisia
• asuinalueita ja nykyiset alueet/tontit
  tehokkaaseen käyttöön
• Elinkeinoelämälle liitoksen myötä syntyy
  vaihtoehtoisia sijoittumisalueita ja väestöltään
• kasvava kunta luo uusia liiketoimintamahdollisuuk
  sia erityisesti pkt yrityksille.
• Yhdistyneen alueen täysimääräinen hyödyntäminen
  edellyttää panostuksia liikenneväylien
• kehittämiseen kuntakeskusten välillä.
• Inkoon syväsataman määrätietoinen kehittäminen,
  yhteinen maankäytön suunnittelu ja
• alueen sisäisen ja ulkoisen liikenneväylästön
  tason parantaminen luovat elinkeinoelämälle
• hyvät kehittymismahdollisuudet ja mahdollistavat
  alueen työpaikkaomavaraisuuden
• merkittävän kasvun.
• Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
  selkeästi yhden organisaation vastuulla.
• Tämä parantaa palvelujen koordinaatiota ja
  kokonaisvaltaista kehittämistä.
• Sijaisjärjestelyt ja henkilöstörekrytointi
  yhdistyneessä kunnassa helpompaa
• Hallintoa voidaan keventää ja päällekkäisyyksiä
  poistaa operatiivisessa ja luottamus-
• henkilötoiminnassa

15

• Liitoksen uhkat
• - Palvelut keskittyvät ja tämän myötä osalle
  kuntalaisia asiointimatkat pidentyvät
• Liitos ei luo vahvaa pohjaa uuden kunnan
  taloudelle. Sillä on suuria toiminnallisia ja
• taloudellisia haasteita palvelujen
  järjestämisessä kasvavalle väestömäärälle,
  erityisesti
• vanhuspalveluiden osalta
• Tehdään tekninen yhdistyminen ilman
  välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.
• Talouden ongelmat kasvavat ja ajaudutaan
  vaikeaan sopeuttamiskierteeseen.
• Ei onnistuta luomaan yhteistä uutta
  kuntakulttuuria, vaan vanhat kuntakulttuurit
  jäävät
• ohjaamaan. Ajaudutaan vaikeisiin
  vastakkainasetteluihin.
• Useiden kuntaliitosten myötä voimavarat
  hajautuvat, josta voi syntyä alueiden
• eriarvoistumista, joka aiheuttaa
  tyytymättömyyttä asukkaissa.
• Uuden kunnan sisäpolitiikka vie liiaksi energiaa
  ulkopolitiikalta, jolloin kunnan kokonais-
• kehittäminen taantuu.
• Voimavarat eivät riitä liikenneväylien
  laaja-alaiseen kehittämiseen (rantarata, Kantatie
  51,
• E18).