Reik

1
Reikäkortin historia

• Tietojenkäsittelytieteen historia-seminaari
  21.3.2002
• Helsingin yliopisto
• Merja Lindström

2
Charles-Marie Jacquard (1752-1834)

• Peri vanhemmiltaan silkkikutomon20-vuotiaana
• Kehitti 1804 kutomakoneen, jossa ohjattiin
  kuviointia reikäkorttiohjauksella

3
Charles-Marie Jacquard

• Sai tunnustusta Napoleonilta
• Kutomotyöläiset vastustivat aluksi
• Tästä huolimatta Jacquardin kutomakone levisi
  käyttöön eri puolille maailmaa

4
Charles-Marie Jacquard
5
Herman Hollerith (1859-1929)

• Syntynyt Buffalossa 1859
• Valmistui 1879 University of Columbia School of
  Minessta erinomaisin arvosanoin

• Väestönlaskentavirastoon tilastotieteilijäksi
• Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT)
  koneenrakennuksen opettaja 1882-1884
• Patenttivirastoon 1884

6
Herman Hollerithin keksintö

• 1884 patenttihakemus ensimmäiselle
  reikäkorttijärjestelmälle
• Reikänauhatoteutus
• Kukin reikäpositio kuvaa jotakin asiaa
• Reikä kuvaa asian toteutumista
• Nauhaa luettaessa reiän kohdalla sähköinen piiri
  yhdistyi ja tieto saatiin talteen

7
Reikäkorttijärjestelmä kehittyy

• Paperinauha vaihtuu pahvikortteihin
• Edut
• pahvi ei vaurioidu yhtä helposti kuin paperi
• vaurioitunut kortti helppo korvata uudella
• tietoja voidaan lajitella ja ryhmitellä
• Lukurumpu vaihtuu laattoihin, joiden väliin
  kortit puristetaan luettaessa
• Tieto voidaan koota useasta reikäpositiosta

8
Hollerithin reikäkorttilaitteisto
9
Hollerithin reikäkorttilaitteisto

• Pantografi eli lävistyslaite
• kortit lävistettiin käsin yksi kerrallaan

10
Hollerithin reikäkorttilaitteisto

• Lukulaite
• Taulukointikone
• konetta ohjattiin vipujen avulla tunnistamaan
  halutut tiedot
• 40 laskuria
• tulokset näkyivät laitteen viisarinäytöiltä
• tulostusta ei ollut vaan tulokset kirjoitettiin
  paperille käsin

11
Hollerithin reikäkorttilaitteisto

• Lajittelukone
• kytketty sähköisesti lukijaan
• kun kortti oli tunnistettu johonkin haluttuun
  ryhmään kuuluvaksi, lajittelukoneesta aukesi
  välikkö, johon käsittelijä laittoi kortin.

12
USAn väestönlaskenta

• 1880 50 miljoonaa asukasta
• tietojen kokoaminen ja analysointi kesti 7 vuotta
• 1890 62,6 miljoonaa asukasta
• tietoja keräämässä 50 000 henkilöä,
  toimistotyössä 3000 henkilöä
• tiedot lävistettiin korteille käsin pantografilla
  
• 43 taulukointikonetta laski ensimmäiset tulokset
  6ssa viikossa

13

• Scientific American-lehden kansikuva 30.8.1890
  esitti vuoden 1890 väestönlaskennan suorittamista

14
Tabulating Machine Company TMC

• Hollerith perusti yhtiön vuoden 1890 USAn
  väestönlaskentaa varten
• Suoritti myös seuraavan eli vuoden 1900 USAn
  väestönlaskennan
• Suoritti väestönlaskentoja myös muualla, mm.
  Kanadassa, Norjassa, itävallassa ja Venäjällä
• Myi reikäkorttilaitteistoja, reikäkortteja ja
  laskentapalveluita

15
Computing-TabulatingRecording Company CTR

• Vuonna 1911 TMC yhdistyi useiden erilaisia
  suureita mittavien yhtiöiden kanssa
  Computing-Tabulating-Recording Companyksi (CTR,
  vuodesta 1924 IBM)
• CTR osti samalla Hollerithin patentit
• Hollerith jatkoi CTRn konsulttina, kunnes jäi
  eläkkeelle vuonna 1921
• Hollerith kuoli vuonna 1929

16
James Powers

• Venäläissyntyinen koneinsinööri, joka oli
  muuttanut yhdysvaltoihin siirtolaiseksi vuonna
  1889
• Rakensi USAn Väestönlaskentavirastossa
  kilpailevan reikäkorttilaitteiston vuoden 1910
  väestönlaskentaa varten
• Sai laitteiston patentit omiin nimiinsä
• Lähti Väestönlaskentavirastosta 1911

17
Remington-Rand Corporation

• James Powers perusti vuonna 1911 Powers
  Accounting Machines Companyn ja ryhtyi
  kilpailemaan CTRn kanssa
• Laitteisiin soveltui samanlainen reikäkortti kuin
  Hollerithinkin koneisiin
• Powersin yhtiö yhdistyi Remington Typewriter
  Companyn ja Rand Cardexin kanssa muodostaen
  Remington-Rand Corporationin 1927

18
Reikäkortin kehitys

• Jo alusta asti kullakin kortilla 12
  reikäpositioriviä
• Aluksi 20 saraketta
• Sarakkeiden määrä kasvoi 45een
• Reiät pyöreitä

19
IBMn reikäkortti

• Vuonna 1928 julkistettiin kortti, jossa 80
  saraketta
• Suorakulmion muotoiset reiät
• Aluksi BCDIC-merkistö, myöhemmin laajempi
  EBCDIC-merkistö

20
Mark Sensing-kortti

• Normaali reikäkortti, johon painettu paikat
  erityisellä Mark Sensing-kynällä tehtävää
  viivausta varten
• Viivausten grafiittijälki voitiin koneellisesti
  tunnistaa ja muuttaa lävistykseksi
• Sen jälkeen kortteja voitiin käsitellä kuin
  normaaleja reikäkortteja

21
Remington-Randin kortti

• Vuonna 1930 julkistettiin oma 90-sarakkeinen
  kortti
• Kaksi reikäaluetta ylemmässä sarakkeet 1-45 ja
  alemmassa sarakkeet 46-90
• Edelleen pyöreät reiät

22
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• LÄVISTYSKONE
• reikäkorttien lävistykseen
• kirjoituskoneen näppäimistö
• toisinaan selväkielinen teksti kortin yläreunaan
• tarkistuslävistys mahdollista
• kuvan malli IBM 026

23
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• MONISTUSKONE
• korttipinojen monistamiseen
• Mark Sensing-korttien lävistämiseen
• laskentayksikössä prosessoitujen tulosten
  lävistämiseen
• kuvan malli IBM 514

24
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• LASKENTAYKSIKKÖ
• yhteen- ja vähennyslaskuja halutuista
  reikäkorttien sarakkeista
• lisälaitteiden avulla myös kerto- ja jakolaskuja
• kuvan malli IBM 602

25
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• LAJITTELUKONE
• korttipinon lajitteluun
• aakkosjärjestykseen lajittelu vaati kaksi
  kierrosta (ainakin IBM-merkistöllä)
• kuvan malli IBM 083 (nopeus 1000 korttia
  minuutissa)

26
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• KOLLAATTORI
• kahden pinon yhdistelyyn
• yhden pinon jakamiseen kahdeksi annettujen
  kriteerien mukaan
• myös lajittelujärjestyksen tarkistamiseen
• kuvan malli IBM 077

27
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• TABULAATTORI eli TAULUKOINTIKONE
• laskentaan ja listatulostuksiin, lisälaitteen
  avulla voi tulostaa myös reikäkortteja
• kuvan kone IBM 444

28
Kehittyneet reikäkorttikoneet

• AAKKOSELLINEN TULKKAUSLAITE
• tekstin kirjoittamiseen korteille
• kuvan laite IBM 557

29
Reikäkorttikoneiden ohjelmointi

• Operaattorit ohjelmoivat reikäkorttikoneet
• Ohjelmointi tarkoittaa tässä, että koneelle
  kerrottiin mitä reikäkortin sarakkeita sen tulee
  käsitellä ja millä tavalla.
• Ohjelmointi tehtiin kytkentälaattojen ja johtojen
  avulla.
• Kullakin koneella oli omanlaisensa
  kytkentälaatat.
• Toistuvia ajoja varten oli kiinteitä
  kytkentälaattoja ja tilapäisajoja varten
  purettavia ja uudelleen kytkettäviä laattoja.

30
Reikäkorttikoneiden ohjelmointi
Taulukointikoneen kytkentätaulu
Kaikkien lävistysten kopiointi korttitiedostosta
toiseen
Laskulaitteen kytkentätaulu, tässä laskettu veron
ja sairaskassamaksun pidätyksiä
31
Reikäkorttitietokanta

• Reikäkorttiniput muodostivat sovelluksen
  tietokannan
• Korteista otettiin varmuuskopioita
  monistuskoneella
• Eri työvaiheissa kortteihin lisättiin tietoja tai
  kirjoitettiin uusia kortteja
• Korteissa saattoi olla myös selväkielistä tietoa,
  joko painettua, koneellisesti tai käsin
  kirjoitettua sekä mikrofilmejä

32
Tietokoneiden aika alkaa

• Tietokoneet korvasivat vähitellen
  laskentalaitteet, taulukointilaitteet ja
  kollaattorit
• Reikäkorttilävistäjät ja -lukijat olivat yleisiä
  tietojen syötössä vielä 1970-luvulla
• Lopulta tuli mahdolliseksi syöttää tietoja
  näppäimistöltä suoraan tietokoneelle
• 1980-luvulla IBM lopetti lävistyskoneiden huollon
• Reikäkortteja käytettiin kuitenkin vanhoissa
  sovelluksissa vielä pitkään

33
Tietokoneiden aika

• Tietokoneiden myötä operaattoreiden työnkuva
  muuttui täydellisesti, töitä oli edelleen
• Myöhemmin automaation myötä osa operaattoreista
  on siirtynyt esim. työasematuen ja
  tietoliikenteen hoitajiksi
• Lävistäjät ryhtyivät tallentamaan tietoja myös
  magneettinauhoille ja suoraan tietokoneelle
• Osa tallentajista siirtyi konekirjoittajiksi
• Kun tekstinkäsittelyohjelmat yleistyivät ja
  näyttölomakkeiden mahdollisuudet kehittyivät,
  loppuivat vähitellen työt sekä lävistäjiltä että
  konekirjoittajilta

34
Reikäkortin perintö

• Reikäkorttikoneet raivasivat organisaatioissa
  tietä tietokoneille
• Ensimmäiset näytöt aluksi merkkipohjaisia,
  yleensä 80 merkkiä rivillä. Rivinpituus periytyi
  reikäkorteilta, jotka toimivat vielä tuolloin
  syöttölaitteina
• Ensimmäiset editorit olivat alkeellisia
  rivieditoreita tietorivejä käsiteltiin kuin
  kortteja eli näytöltä valittiin yksi rivi
  kerrallaan editoitavaksi, kirjoittaa saattoi vain
  näytön alareunaan.
• Reikäkorttiajalla rakennetuissa sovelluksissa
  tietueiden pituudet olivat usein 80 merkkiä,
  esimerkiksi IBMn Cobol-kääntäjällä oli
  vakiomuotoinen sarakemäärittely ja 80 merkin
  rivinpituus

35
Kuvalähteet

• Dia 2 Charles-Marie Jacquard http//www.deutsch
  es-museum.de/ausstell/meister/e_web.htm
• Dia 3 Jacquardin kutomakone http//www.deutsche
  s-museum.de/ausstell/meister/e_web.htm
• Dia 4 Kuva kutomosta http//www.deutsches-museu
  m.de/ausstell/meister/e_web.htm
• Dia 5 Herman Hollerith nuorena
  http//www.columbia.edu/acis/history/hollerith.htm
  l
• Dia 6 Hollerithin ensimmäinen kortti
  http//www.history.rochester.edu/steam/hollerith/c
  ards.htm
• Dia 8 Hollerithin reikäkorttilaitteisto
  http//www.columbia.edu/acis/history/hollerith.htm
  l
• Dia 9 Pantografihttp//www.computer-museum.org/
  groups/Slide/074.html

36
Kuvalähteet

• Dia 10 Hollerithin korttien lukulaitehttp//www
  .computer-museum.org/groups/Slide/077.htmlTabulaa
  ttorin näyttölaite http//www.computer-museum.org
  /groups/Slide/078.html
• Dia 11 Hollerithin lajittelukonehttp//www.comp
  uter-museum.org/groups/Slide/076.html
• Dia 13 Scientific American-lehden kansikuva
  30.8.1890 http//computer.org/history/development/
  1890.htm
• Dia 18 27-sarakkeinen reikäkortti
  http//www.columbia.edu/acis/history/hollerith.htm
  l
• Dia 19 IBMn 80-sarakkeinen reikäkortti,
  kuvannut Merja Lindström
• Dia 20 Mark Sensing-kortti http//www.tietokonem
  useo.saunalahti.fi/kuva_2.htm
• Dia 21 Remington-Randin 90-sarakeinen kortti
  http//www.fourmilab.ch/documents/univac/cards.htm
  l

37
Kuvalähteet

• Dia 22 Lävistyskone IBM 026 http//www.tietokone
  museo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 23 Monistuskone IBM 514 http//www.tietokone
  museo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 24 Laskentayksikkö IBM 602
  http//www.tietokonemuseo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 25 Lajittelukone IBM 083 http//www.tietokon
  emuseo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 26 Kollaattori IBM 077 http//www.tietokonem
  useo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 27 Tabulaattori IBM 444 http//www.tietokone
  museo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 28 Aakkosellinen tulkkauslaite IBM 557
  http//www.tietokonemuseo.saunalahti.fi/laite.htm
• Dia 30 Kytkentätauluja http//www.tietokonemuseo
  .saunalahti.fi/kytken.htm.