Historian k - PowerPoint PPT Presentation

Loading...

PPT – Historian k PowerPoint presentation | free to download - id: 721a44-OGQ0Z



Loading


The Adobe Flash plugin is needed to view this content

Get the plugin now

View by Category
About This Presentation
Title:

Historian k

Description:

Title: Historian k ytt ja v rink ytt Author: Seppo Hentil Last modified by: K ytt j Created Date: 3/14/2003 10:19:54 AM Document presentation format – PowerPoint PPT presentation

Number of Views:33
Avg rating:3.0/5.0
Slides: 18
Provided by: Sepp65
Learn more at: http://blogs.helsinki.fi
Category:
Tags: historian

less

Write a Comment
User Comments (0)
Transcript and Presenter's Notes

Title: Historian k


1
Professori Seppo Hentilä Keravan
opisto 11.10.2011 klo 18-19.30
Sisällissota 1918 käytiinkö Suomessa monta
sotaa yhtä aikaa?
2
Vuoden 1918 sisällissodan kipeä
muisto Suomalaisen menneisyydenhallinnan
ehdottomasti polttavin kysymys Tärkeimmät
kysymykset Miten vuoden 1918 sisällissotaa ja
erityisesti siinä tapahtuneita julmuuksia on eri
aikoina tutkittu ja tulkittu ja mistä
tulkintojen muutokset ovat johtuneet? Sisällissod
an jättämät haavat eivät umpeutuneet vaan
jakoivat suomalaista yhteiskuntaa
vuosikymmeniä Miksi vuosi 1918 on palannut yhä
uudelleen historiakeskustelun polttopisteeseen?
(Varsinaisiin sotatapahtumiin ei tässä luennossa
paneuduta)
3
Valkoisten voittajien näkökulma vuoden 1918
jälkeen Punaisten petos, nousu laillista
esivaltaa vastaan Jaloksi ja hyväksi luultu
yhteinen kansa olikin osoittautunut
rikolliseksi Fennomaanien myyttinen käsitys
yhtenäisestä kalevalaisesta kansasta oli
romahtanut Suunnitelmat äänioikeuden
rajoittamiseksi, lujan hallitusvallan kaipuu,
monarkismi Rangaistusten oltava kovia
4
Tämä selittää osin vuoden 1918 valkoista
terroriaJopa liberaaleina tunnetut kirjailijat
Ilmari Kianto, Eino Leino ja Juhani Aho
kääntyivät jyrkästi punaisia vastaan tyyliin
punaisten naarastiikereiden sikiöt on
tuhottava1918 sota oli yksiselitteisesti
vapaussota, joka turvasi lopullisesti Suomen
itsenäisyydenPunaiset nousivat bolshevikkien
tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan
5
Valkoisten näkökulmasta työväenliikkeen motiivit
olivat olleet alusta lähtien maanpetokselliset ja
rikolliset Tämä teki myös valkoisten kostotoimet
(jopa terrorin) oikeutetuksi, eivätkä teloittajat
joutuneet missään vaiheessa tekemisistään
vastuuseen Kansallisen eheyttämisen projekti
punainen osapuoli on saatava yhteiseen
kansalliseen ruotuun vaikka väkisin
(lapuanliike!) Suomen horjuminen 1930-luvun
alussa oikeistodiktatuurin partaalla (reaktiota
sisäistä ja ulkoista kommunismin uhkaa vastaan)
6
Valkoisen Suomen ns. ensimmäisessä tasavallassa
1918-1944 valkoinen totuus sisällissodasta oli
vallitseva ja ainoa oikea ns.
vapaussotakirjallisuus Punainen osapuoli kykeni
kuitenkin vaalimaan omaa totuuttaan
työväenliikkeen piirissä vuoden 1918 muistot
olivat vahvasti esillä niin sosialidemokraattien
kuin kommunistienkin juhlatilaisuuksissa,
jälkimmäiset myös maanpaossa Neuvosto-Venäjällä
ja Pohjois-Amerikassa Erityisen vahvoja tunteita
herättivät luonnollisesti kertomukset vastapuolen
harjoittamasta terrorista Papiston kertomus
seurakunnissa laadittu luettelo vapaussodan
uhreista Terroritilasto sosialidemokraattiste
n järjestöjen kertomus valkoisen terrorin uhreista
7
Vapaussodan muistomerkit ja valkoisten haudat
olivat jokseenkin joka pitäjässä seurakunnan
kirkkomaalla kaatuneiden nimet koulujen
juhlasalien seinillä Punaisille ei voitu
valkoisessa Suomessa muistomerkkejä perustaa
hautapaikat olivat lähinnä vain elossa olevien
muistissa Ensimmäisen kerran punaisia alettiin
siunata kirkkomaalle ns. välirauhan 1940-41
aikana Vaikeutena oli se, millä nimellä punaisia
uhreja oikein kutsuttaisiin Tilanne muuttui
vasta vuoden 1944 välirauhansopimuksen jälkeen,
mutta ei sekään nimitysongelmaa ratkaissut
8
Helsingin Santahaminaan 1949 pystytetyn Uuno
Inkisen veistämän muistopatsaan
teksti "Luokkasodassa kansanvallan puolesta
taistelleiden valkoisen voittajan koston uhriksi
joutuneiden teloitettujen ja nälkään
näännytettyjen muistoksi pystytti Entiset
punakaartilaiset ry toisten myötämielisten
työläisten avulla tämän patsaan v. 1949."
Oikeanpuoleisen sivun teksti "Tuhansien
punakaartilaisten henki haastaa tässä kalmistossa
meille valkoisten harjoittamasta julmuudesta ja
verivirroista, se kehottaa meitä valppaasti
varjelemaan ja pelkäämättä taistelemaan
kansanvallan puolesta." Huomattavimmat
punaisten muistomerkit pystytettiin vasta 1970-
ja 1980-luvulla Lahti (Fellmanin pelto 1978),
Tammisaari 1988
9
Miksi vuoden 1918 tilinteko viipyi
1960-luvulle? Jatkosodan jälkeen jopa
kommunistit olivat yllättävän maltillisia
hyvitysvaatimuksissaan Vuoden 1918 punaisten
muiston vaaliminen elpyi myös perhepiirissä
vitkaan Akateeminen historiankirjoitus pysytteli
koko 1950-luvun tiukasti vapaussotatulkinnassa Va
ikea yhtälö viime sotien jälkeen vuoden 1918
punaiset bolshevikit aseveljeys Saksan kanssa
Neuvostoliitolle hävitty sota YYA-olotila
10
Juhani Paasivirta Suomi vuonna 1918 (1958)
ensimmäinen punaisia ymmärtävä akateeminen
tutkimus kollegoiden tuomio ehdoton Väinö
Linna Täällä Pohjantähden alla 1959-1962, erit.
II osa Jaakko Paavolaisen trilogia Punainen
terrori 1966, Valkoinen terrori 1967, Vankileirit
1971 Kiihkoton tutkimus sisällissodan uhrien
lukumäärä-ongelmasta perustuu noin 70 000
valtiorikosoikeuden aktin läpikäyntiin 1960-luvun
lopulla punaisten uhrien muiston vaalimisesta
legitiimi asia hautojen kunnostaminen, jopa
uudelleen siunaaminen, muistomerkit
11
KANSALAISSOTA (väliaikaiseksi jäänyt konsensus
1970-luvun alussa) VAKAUMUKSENSA PUOLESTA
KAATUNEET (punaisia uhreja tarkoittava
kompromissitermi) Hentiläkin luuli koko 1970- ja
1980-luvun, että vuoden 1918 trauma olisi
lopullisesti käsitelty tai muuttunut
normaaliksi historiaksi, jolla ei olisi enää
tarvetta kummitella
12
Miksi keskustelu vuoden 1918 traumoista virisi
uudelleen 1990-luvun alussa? Kuinka
Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti? Kaikki
pidäkkeet poistuivat, ennen kaikkea
ulkopoliittisen linjan uskottavuuden vaatima
sisäinen konsensus Suomen itsenäisyyden 75.
juhlavuosi 1992 Vapaussotatulkinnan uusi
tuleminen Ohto Manninen, Martti Häikiö Eino
Jutikkala sodan lopputuloksen näkökulmasta sota
oli vapaussota Pertti Haapala käytiinkö
Suomessa 1918 monta sotaa yhtä aikaa?
13
Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero
2/1993 KANSALAISSOTA - Seppo
Väisänen KAPINA - Jari
Ehrnrooth LUOKKASOTA - Pertti
Haapala SISÄLLISSOTA - Heikki
Ylikangas VALLANKUMOUS - Risto
Alapuro VAPAUSSOTA - Ohto Manninen
14
Heikki Ylikangas Tie Tampereelle (1993)Herätti
ennennäkemättömän laajan ja kiivaan keskustelun
Valkoisten voittajien syyllisyys, sitä ei
koskaan käsiteltyYlikankaan mielestä
järkyttävin havainto oli se, että moni alkoi
tilaisuuden tullen tappaa pelkästä tappamisen
ilostaLähtivätkö pohjalaiset väärään sotaan
--- siis vapaussotaan ryssiä Suomesta pois
ajamaan? Valkoisten tekemät etniset
puhdistukset Bosnia!Aseettomien sotavankien
ampumiset, Länkipohja!Venäläisiin kohdistunut
silmitön murhanhimo esim. Tampereella ja
Viipurissa
15
Sodan uhrien lukumääräongelman tarkka
selvittäminen Heikki Ylikangas sai pääministeri
Lipposen pitämään joulukuussa 1996 aihetta
käsittelevän puheen Valtion rahoittama
SOTASURMAT 1914-1922 miljoonaprojekti,
valmistui 2004 Kaikki vuosina 1914-22 sodissa ja
niiden seurauksena surmansa saaneet suomalaiset
ja ulkomaalaiset maailmansota (jääkärit ja
suomalaiset, jotka taistelivat Venäjän
armeijassa), sisällissota 1918, heimosodat, Viron
vapaussota, jne.
16
Sotasurmat 1914-1922
Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä
Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720
Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446
Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607 - 6 613
Kadonnut 1 767 46 380 2 193
Muut kuolintavat 443 291 531 1 265
Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640
17
Onko vuoden 1918 sisällissodan muisto
suomalaisille vielä trauma, ja kenelle se sitä
mahdollisesti on? Neljännen sukupolven sääntö
suhtautuminen ei enää tarkoita henkilökohtaista
puolen ottamista (punainen tai valkoinen) vaan
väkivaltaisuuksia kauhistellaan niiden julmuuden
takia (rikoksina ihmisyyttä vastaan) Sirkka
Ahonen Historiaton sukupolvi, 1998. -
Haastattelututkimus, joka luotaili
15-16-vuotiaiden ysiluokkalaisten
historiakäsityksiä eri paikkakunnilla Suhtautumis
esta vuoden 1918 väkivaltaisuuksiin on tulossa
yhä enemmän koko kansan yhteinen murhenäytelmä
vrt . Yhdysvaltain sisällissota 1860-luvulla
About PowerShow.com