Tietoa soittimista

1
Tietoa soittimista
2

• Agogo
• Agogo kuuluu rytmisoittimiin, jota käytetään
  yleensä latinalaisessa musiikissa. Sitä voidaan
  soittaa itsenäisenä rytmisoittimena, tai se
  voidaan liittää osaksi rumpusetttiä.

3
Bongot

• Bongorummut tai bongot ovat rumpusoitin, joka
  koostuu kahdesta varsin pienestä, puupalikan
  avulla toisiinsa kiinnitetystä rummusta.
  Bongorumpujen runkokin on tavallisimmin tehty
  puusta, mutta rumpuja valmistetaan myös
  metallista ja komposiittimateriaalista. Rumpujen
  kansi on tehty joko aidosta nahasta (yleensä
  vasikkaa) tai tekonahasta.

4
Cabasa

• Afuchê on brasilialaista alkuperää oleva
  idiofoneihin kuuluva lyömäsoitin. Se on helistin,
  joka on yleensä tehty hedelmän kuoresta ja
  päällystetty verkolla. Soitinta käytetään
  erityisesti samba-musiikissa. Afuchên käyttö on
  nykyään harvinaistunut, mutta sen katsotaan
  olevan cabasa -nimisen soittimen edeltäjä.

5
Cembalo

• Cembalo (it.) (ransk. clavecin, engl.
  harpsichord, saks. Kielflügel, esp. clave,
  clavicémbalo, port. cravo ) on psalttarista
  1400-luvulla kehittynyt, pianon edeltäjiin
  kuuluva kosketinsoitin.
• Cembalon kielet ovat kohtisuorassa
  koskettimistoon nähden. Ääni resonoi
  kaikukopassa, joka on rakennettu ohutseinäisestä
  puusta.

6
Congat

• Conga-rumpu kuuluu lyömäsoitinperheeseen, jota
  käytetään usein mm. latinalaisessa musiikissa.
  Congat kuuluvat myös olennaisena osana
  musiikkiluokan rytmisoittimiin.

7
Djembe

• Djembe on vuohennahalla päällystetty, suuren
  pikarin muotoinen rumpu, jota soitetaan paljain
  käsin. Djembejä on eri kokoisia, niiden korkeus
  vaihtelee 15 ja 70 cm välillä, ja kalvon
  halkaisija voi olla 35 cm. Pikarinmuodon ja
  vuohennahan ansiosta djembellä voidaan tuottaa
  vaihtelevia ääniä. Nahkakalvon iskeminen lähellä
  rummun keskustaa tuottaa bassonuotin, iskettäessä
  kehän lähelle saadaan tekniikasta riippuen aikaan
  joko korkea soinnillinen ääni tai läpsähdysääni.
  Djembe on alun perin afrikkalainen rytmisoitin.

8
Kantele

• Kantele eli kannel on Itämeren alueella tunnettu
  kielisoitin. Kantele on Suomen kansallissoitin.
  Perinteisessä kanteleessa on viisi kieltä, ja ne
  on kiinnitetty yhdestä puusta koverrettuun
  runkoon, joka on alapuolelta avoin. Viisikielisen
  kanteleen nykyaikaisempi niin sanottu kaksipuinen
  malli on koverrettu päältä ja katettu
  kaikukannella. Myöhemmin kantele on laajentunut
  kokonaiseksi soitinperheeksi, johon kuuluu
  erikokoisia akustisia ja sähkövahvisteisia
  malleja.

9
Kitara

• Kitara on yksi yleisimmistä kielisoittimista.
  Kitaran tärkeimmät osat ovat runko, kaula ja
  kielet. Kaulan etupuolelle on kiinnitetty
  otelauta ja kielet ovat sen suuntaiset.
  Painettaessa kieliä otelautaa vasten kielen
  värähtelevä osuus lyhenee ja näin
  värähtelytaajuus muuttuu. Yleisesti kitaristit
  käyttävät yhtä kättä kielen soittamiseen
  (näpäyttämiseen) ja toista kättä käytetään
  painamaan kieltä otelautaa vasten. Kieliä voidaan
  näpäyttää sormin, plektralla tai jopa jaloilla.
  Jos näpäytetään yhtä kieltä kerrallaan, syntyvää
  ääntä kutsutaan säveleksi. Jos useampi kieli soi
  kerrallaan, kyseessä on sopintu.

10
Kontrabasso

• Kontrabasso on jousisoitinperjeen suurikokoisin
  jäsen. Taidemusiikissa kontrabasso on
  soolosoittimena harvinainen, mutta kamari- ja
  sinfoniaorkesterissa sillä on tärkeä rooli, sillä
  matalan äänialansa ansiosta se luo orkesterin
  sointiin syvyyttä. Jazz-musiikissa kontrabassolla
  on erittäin keskeinen osa ja sillä soitetaan
  usein myös sooloja. Populaarimusiikissa
  kontrabasson syrjäytti sähköbasso 1950-luvun
  loppuessa, mutta se oli sitä ennen hyvin yleinen.
  Klassisessa musiikissa kontrabassoa soitetaan
  jousella tai näppäillen, populaari- ja
  jazzmusiikissa soitetaan lähes aina näppäillen.

11
Lehmänkello

• Lehmänkello on lyömäsoitin, joka voi kuulua
  kiinteänä osana rumpusettiin, mutta sitä
  käytetään myös yksittäisenä rytmisoittimena. Osa
  latinalaista musiikkiperinnettä.

12
Rumpusetti

• Rumpusetti on 1900-luvun alkupuoliskolla
  kehitetty, muodostelmaan aseteltu kokoelma
  lyömäsoittimia, joita rumpali soittaa. Useimmiten
  rumpusettiin kuuluu virvelirumpu, yksi tai
  useampi tom-tom, lattiatomi, bassorumpu ja
  lautaset.

13
Tamburiini

• Tamburiini on vuosituhansia vanha lyömäsoitin. Se
  rakentuu kolmesta osasta rungosta, kalvosta ja
  rungossa sijaitsevista pienistä lautasista,
  helistimistä. Nykyään useimmissa versioissa on
  vain rengas helistimineen ilman kalvoa.
  Tamburiinia käytetään muun muassa romanien ja
  persialaisten kansanmusiikissa, gospelissa sekä
  pop- ja rockmusiikissa.