Historian k - PowerPoint PPT Presentation

Loading...

PPT – Historian k PowerPoint presentation | free to view - id: 783fc3-MWYzN



Loading


The Adobe Flash plugin is needed to view this content

Get the plugin now

View by Category
About This Presentation
Title:

Historian k

Description:

... Saharov A., Tuntematon talvisota (2009). Dokumenttikokoelma, joka sis lt mm. rintamamiesten kotiin l hett mi kirjeit , joita politrukit takavarikoivat ... – PowerPoint PPT presentation

Number of Views:21
Avg rating:3.0/5.0
Slides: 23
Provided by: Sepp81
Category:

less

Write a Comment
User Comments (0)
Transcript and Presenter's Notes

Title: Historian k


1
Sellaiseksi on Suomen historia
kirjoitettu  Prof. Seppo Hentilä
http//www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/ Yhtei
skuntahistorian luentosarja kl 2011 to klo
16.1517.45 U 35 ls alkaen to 20.1.,
kertaustentti 14.4. Korvaavuus 3 op (luennot
ja tentti tai oppimispäiväkirja) tai 5 op
(edellisten lisäksi esseetehtävä 2 op). Voidaan
käyttää kohtiin 6 (sivuaineopiskelijat) 10.2a,
10.2b, 11.1, 11.3 tai 14.
2
Luento_ 6. 24.2. Talvisodan henki - mistä se
oikein kumpusi?
3
Talvisodan merkitys suomalaisten
menneisyyskuvassa Mikään muu asia ei ole
yhdistänyt suomalaisia yhtä paljon kuin käsitys
siitä, että talvisota oli oikeutettu
sota Talvisodan oikeutusta ei ole asettanut
kyseenalaiseksi edes äärivasemmisto, ei edes
vuoden 1944 jälkeen, jolloin sillä olisi ollut
siihen otollinen tilaisuus Pieni kansakunta
joutui ilman omaa syytään laajentumishaluisen
suurvallan hyökkäyksen kohteeksi Koko maailman
huomio kohdistui Suomeen muilla rintamilla ei
vuodenvaihteessa 1939-40 vielä taisteluja
4
Talvisota on ollut ja on suomalaisten pyhä sota
suhtautumisessa hurmoksellisia ja pateettisia
sävyjä erityisesti itsenäisyyspäivää vietetään
talvisodan hengessä sankarihautoja kunnioittaen
Taipale, Tolvajärvi, Suomussalmen Raatteen tie,
Kollaa, Summa, mottitaistelut, hiihtojoukot,
Suomi-konepistooli, Molotovin koktaili, mutta
myös Malli-Cajander, lotat ja naisten panos
kotirintaman töissä
5
Mistään muusta Suomen historian merkittävästä
tapahtuma(sarjasta) ei ole vallinnut yhtä laaja
yksimielisyys kuin talvisodasta Tulkinnat ovat
vuosikymmenestä toiseen pysyneet lähes
muuttumattomina (myöhemmin tulee esille kuitenkin
kaksi tapausta, joissa talvisotakin joutui
muistin politiikan välineeksi) Suomessa
kansalaisten historiatietoisuus ja
historiakäsitykset ovat muutenkin -
eurooppalaisittainkin verrattuina tavattoman
yhteneväisiä Mikä hän mahtoi olla tämän
konsensuksen syy?
6
Tärkeää on huomata tässä se, että Suomi oli
Ison-Britannian ohella toisessa maailmansodassa
ainoa maa, jota vieraan maan sotajoukot eivät
jossain vaiheessa miehittäneet Suomi siirtyi
sodasta rauhaan vanhan eliitin johdolla, ilman
merkittävää järjestelmänmuutosta Siksi Suomessa
ei myöskään tapahtunut vuoden 1944 jälkeen
jyrkkää tilintekoa lähihistoriasta Eräissä
voittajavaltioissakin, erityisesti Ranskassa,
saksalaismiehityksen aikainen kollaboraatio ja
sodan jälkeen pyrkimys esiintyä
vastarintaliikkeen innokkaana kannattajana
jakoivat kansakunnan historiakäsityksiä pitkään
esim. ns. Vichyn syndrooma
7
Useimmissa Euroopan maissa nimenomaan toisen
maailmansodan muistoa koskevat kiistat ovat yhä
katkeria Talvisodan oikeutusta puolustettiin
Suomessa sinnikkäästi myös kylmän sodan vuosina,
vaikka muilta osin myös historiantutkijat
sopeutuivat idänpoliittisiin realiteetteihin Mene
ttelytapana oli lähinnä vaikeneminen,
Neuvostoliiton suoranaista mielistelyä esiintyi
hyvin vähän Mielenkiintoista on se, että
Neuvostoliiton historiankirjoitus ei tuntenut
lainkaan koko talvisotaa se oli yksinkertaisesti
tabu, jota ei saanut mainita Virallinen tulkinta
siellä oli suunnilleen seuraava talvella
1939-40 puhkesi Suomen ja Neuvostoliiton välillä
rajakahakoita, joihin suomalaiset ryhtyivät
länsivaltojen provosoimina
8
Talvisota oli Neuvostoliitolle monestakin syystä
kiusallinen Siitä puhuminen olisi väistämättä
vienyt puheen Molotovin-Ribbentropin sopimukseen
23.8.1939 ja sen salaiseen lisäpöytäkirjaan,
jonka olemassaolon Neuvostoliitto itsepintaisesti
kiisti Toinen syy oli puna-armeijan surkea
menestys varsinkin talvisodan ensimmäisissä
taisteluissa Ja siitä seurasi kolmas syy
talvisodan uhrien todellista määrää ei haluttu
paljastaa Tämä oli katkera pala talvisodassa
taistelleille venäläisille, etenkin
haavoittuneille, puhumattakaan kaatuneiden
omaisista Vihavainen T. Saharov A., Tuntematon
talvisota (2009). Dokumenttikokoelma, joka
sisältää mm. rintamamiesten kotiin lähettämiä
kirjeitä, joita politrukit takavarikoivat
9
Suomalaisten menetykset talvisodassa olivat
noin 26 000 kaatunutta ja 46 000 haavoittunutta
puna-armeijan menetykset olivat nykyarvion mukaan
noin kymmenkertaiset Soitellen sotahan väärän
informaation harhauttamana (Terijoen hallituksen
vastaanotto ja Suomussalmen Raatteen
taistelut) Tiettävästi puna-armeijan heikko
suorituskyky vaikutti ainakin jollakin tavalla
Adolf Hitlerin ja hänen kenraaleidensa
suunnitellessa operaatio Barbarossaa syksyllä
1940 (jos näin on, surkeasti mennyt talvisota
kääntyi hyödyksi Suuressa Isänmaallisessa
Sodassa)
10
Venäläiset historioitsijat, heistä kuuluisimpana
Stalinin elämäkerturi M. I. Semirjaga,
tunnustivat syksyllä 1989 Suomessa pidetyissä
talvisotaseminaareissa ensi kerran talvisodan,
sen että puna-armeija oli ollut hyökkääjä ja että
kiistellyt Mainilan laukaukset oli ammuttu rajan
itäpuolelta Suomalainen yleisö odotti kieli
pitkällä näitä sanoja, ja tuntui kuin
vuosikymmeniä kestänyt epäoikeudenmukaisuus olisi
nyt korjattu Ilo oli kuitenkin ennenaikainen,
sillä Putinin valtakaudella 2000-luvun
alkuvuosina historiantulkintojen pyörä on
kääntynyt Venäjällä taaksepäin, myös talvisodan
osalta Ero on toki siinä, että Venäjällä on myös
sellaisia historiantutkijoita, jotka eivät ole
kääntäneet kelkkaansa valtavirran mukana
esimerkiksi petroskoilainen Juri Kilin
11
Talvisodan henki Koko kansakunta kävi yhdessä
puolustustaisteluun hyökkääjää vastaan
itsenäisyyden lopullinen sinetti näyttö koko
maailmalle sankarikansan sisusta ja
sitkeydestä Kansakunta eheytyi vuoden 1918
haavat umpeutuivat Testi suomalaisten
suhtautuminen Terijoen nukkehallitukseen
äärivasemmistoa myöten kielteistä
kommunistitkin tarttuivat aseeseen Erilaisia
tulkintoja, miltä pohjalta eheytyminen tapahtui
vuoden 1918 voittajien vai 1930-luvun
punamultavuosina tapahtuneen kehityksen
pohjalta Toisaalta on kysyttävä, miten
lopullista sisällissodan haavojen umpeutuminen
sittenkään oli
12
Mitä talvisota oikeutti ja kenelle? Tulihan se
ryssän hyökkäys sittenkin, sitä oli vuodesta 1918
lähtien ennustettu, pelätty ja odotettu ja sota
oli oleva nimenomaan talvisota Vuoden 1918
sisällissodan todelliset voittajat oikeisto
saattoivat väittää olleensa oikeassa
vapaussotaa olisi pitänyt vuonna 1918 jatkaa ja
vapauttaa Itä-Karjala, bolshevikkien kimppuun
olisi pitänyt käydä ajoissa Talvisota oikeutti
jatkosodan, hyvityssodan, jolla vääryydet
oikaistaisiin mutta oikeuttiko se aseveljeyden
Hitlerin Saksan kanssa?
13
Säröjä talvisodan kuvassa Presidentti UKK
esitti 1970-luvun puheissaan usein kysymyksen
Olisiko talvisota voitu välttää? (vrt. hänen
tulkintansa itsenäisyyden tunnustamisesta
Leninin lahjaksi) Talvisodan syy oli siinä,
että itsenäisyyden alkuvuosina harjoitettu
ulkopolitiikka oli ollut virheellistä? Kekkonen
saattoi vedota mm. siihen, että Paasikivi oli
syksyn 1939 neuvotteluissa ehdottanut
myönnytysten tekemistä sodan välttämiseksi
omasta käyttäytymisestään talvisodan rauhanteon
yhteydessä Kekkonen ei halunnut
keskustella Epäilykset rintaman murtumisesta ja
sodanjohdon sisäisistä erimielisyyksistä
14
Kiista talvisodan rauhanteosta Moskovan
häpeärauhan muisto liput puolitangossa
13.3.1940 Rintaman murtuminen Summassa 12.2.1940
ja sen jälkeisen tilanteen arviointi Päämajan
pessimismi, Mannerheimin epätoivo, hallituksen
sisäiset erimielisyydet, eduskunnassa oppositio,
joka ei olisi halunnut rauhaa tehdä Länsivaltojen
avuntarjous 5.2.1940 Ruotsin asennoituminen
jäi kaiken kaikkiaan oljenkorreksi, johon ei
tartuttu Jukka Nevakivi Apu jota ei pyydetty
(1972), uusintapainos Apu jota ei annettu (2000)
15
Heikki Ylikangas ja Saksan kortti Jäähyväislue
nnossa 7.3.2001 Minun talvisodan rauhaa koskevan
tulkintani avain on Saksan valtakunnanmarsalkan,
Adolf Hitlerin lähimmän miehen, Hermann Göringin
viesti Suomen entiselle pääministerille
professori ja kansanedustaja Toivo Mikael
Kivimäelle 22.2.1940. Göringhän kehotti
suomalaisia tekemään rauhan millä ehdoilla
hyvänsä, kunhan vain armeija säästyisi. Kun Saksa
hyökkäisi pian Neuvostoliittoon, Suomi saisi
kaiken menettämänsä korkoineen takaisin.
16
Samaa Göring viestittänyt jo ennen sodan
syttymistä, mutta sen suomalaiset olivat
torjuneet, koska eivät uskoneen Neuvostoliiton
hyökkäykseen Länsivaltojen avuntarjous herätti
Saksan Summan murtuminen helmikuun puolivälissä
1940 näytti pakottavan suomalaiset rauhaan Saksa
halusi turvata vaikutusvaltansa Pohjolassa, estää
sekä länsivaltojen että Neuvostoliiton pääsyn
Ruotsin malmikentille Heikki Ylikangas
Tulkintani talvisodasta (2001) Näytelmä Kun
Summa petti Kansallisteatterissa (2000)
17
Ylikangas Kenraali Paavo Talvela lausui
18.12.1940 puheessaan Hermann Göringille "Kuten
Teille, Herra Valtakunnanmarsalkka, on tunnettua,
Suomi joutui viime talvena raskaaseen taisteluun
Venäjän kanssa. Sota päättyi kuitenkin ajoissa ja
rauha solmittiin, ei vähiten sen neuvon ansiosta,
jonka Te, Herra Valtakunnanmarsalkka, välititte
meille ministeri Kivimäen kautta. Näin osaset
loksahtavat paikalleen, eritasoiset lähdetiedot
saavat yhtenäisen selityksensä.
18
Sotilaallinen tilanne pakotti Suomen tekemään
valinnan Saksan ja länsivaltojen kesken
Hallituksen keskeiset ministerit tekivät sen
Saksan hyväksi, koska uskoivat Saksan voittavan
suursodan Lupaus kaiken menetetyn saamisesta
takaisin edessä olevan Saksan ja Neuvostoliiton
välisen sodan seurauksena helpotti ja joudutti
Suomessa rauhan tekoa
19
Suuri talvisotakeskustelu Ylikangas vastaan
Martti Häikiö ja Ohto Manninen Länsiavun
torjumisen keskeinen syy ei ollut Saksaan
turvautuminen vaan se, että rintamatilanne oli
täysin kestämätön vrt. Lasse Laaksosen
väitöskirja Todellisuus ja harhat Kannaksen
ratkaisutaistelut 1940 Suomen hallituksella ei
ollut helmi-maaliskuussa 1940 todellista
valintatilannetta Saksan ja länsivaltojen välillä
20
Muutama lisäkommentti keskusteluun Tilanne
suursodassa otettava huomioon emme käyneet
Neuvostoliiton kanssa kaksintaistelua vrt.
sortovuosien historiaprojisio Maaliskuussa 1940
toinen maailmansota oli vasta lähtökuopissaan
on koetettava ymmärtää, miten aikalaiset
tilanteen kokivat Toisin sanoen on käytettävä
hyväksi sitä, mitä he eivät tienneet sekä sitä,
minkä me tiedämme kevään 1940 jälkeen
tapahtuneen Muistettakoon Saksan hyökkäsi
Tanskaan ja Norjaan huhtikuussa 1940 ja aloitti
taistelut länsirintamalla toukokuussa 1940
21
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että Saksan
hyökkäysaikeista Neuvostoliittoa vastaan ei
keväällä 1940 ollut tietoa kenelläkään, varmasta
ajankohdasta ei edes Hitlerillä itsellään Itse
asiassa Saksa ja Neuvostoliitto olivat talvisodan
aikana liittolaisia, eivätkä suomalaiset missään
tapauksessa voineet luottaa Saksan
suopeuteen Todelliset ratkaisut, joissa Suomi
alkoi pikku hiljaa ajaa Saksan kylkeen,
tapahtuivat loppukesällä ja syksyllä 1940,
jolloin myös Hitler levitti sateenvarjonsa Suomen
ylle Barbarossa-suunnitelmasta suomalaiset
saivat tietää vasta vuoden 1941 puolella
22
(No Transcript)
About PowerShow.com