KOKEMUKSIA OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN J

1

• KOKEMUKSIA OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN
  JÄRJESTÄMISESTÄ SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISHANKKEISS
  A
• MIKA MARTTUNEN
• VIEVE-SEMINAARI
• 10.3.-13.3.2004

2
VESISTÖSÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMINEN

• Monitahoisia, monimutkaisia, monitavoitteisia ja
  vaikutuksiltaan laaja-alaisia hankkeita
• Menneisyys, nykytila ja tulevaisuus
• Tieto ja tunteet
• Kokonaisvaltainen jäsentely ja ymmärtäminen
• Vuorovaikutteinen suunnittelu
• Tavoitteena oppimisprosessi

3
KOLME ESIMERKKIÄ

• Päijänne-Kymijoki 1995-1999
• Päijänne-Kymijoki vastakkainasettelu
• Joustava säännöstelykäytäntö
• Pirkanmaan keskeiset säännöstellyt järvet
  1999-2003
• Monimutkainen kokonaisuus (4 järveä ja
  tulvaherkkä joki)
• Ensin järvikohtainen tarkastelu
• Kemijärven säännöstelyn kehittäminen 2000-2004
• Keinovalikoima laaja
• Sosiaalinen ulottuvuus korostui

4
OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ
PÄIJÄNNE PIRKAN-MAA KEMIJÄRVI
Työryhmät Ohjausryhmä (n. 20 henkeä), kokoontui 13 kertaa 4 alatyöryhmää Ohjausryhmä (n. 40 henkeä) kokoontui 7 kertaa Ohjausryhmä (10 henkeä), kokoontui 15 kertaa 4 alatyöryhmää
Menetelmät Postikysely (2500) Opinions Online-kysely päätösseminaarissa HIPRE-haastattelut (20) Seminaarit (2 kpl) Yleisötilaisuudet (10 kpl) Postikysely (3200) Internet-kysely REGAIM-haastattelut (36) Seminaarit (2) Postikysely (700) Teemahaastattelut (2x n.25 kpl) Dialogiharjoitus Työpajat (4 kpl) Yleisötilaisuudet (3 kpl)
Lopputulos Suositukset, jotka hyväksyttiin yhteisesti. Ympäristölupa-prosessissa kuitenkin valituksia ja korvausvaatimuksia. Suosituksista ei täydellistä yhteisymmärrystä. PIR käynnistää 2004 neuvottelut asianosaisten kanssa niiden täytäntöönpanosta Sopuratkaisu löytyi.
Osallistujien kommentteja Haastatteluissa omat näkemykset pyöristyivät. Oppineisuus kampesi omat toiveet ja haaveet Ohjausryhmätyöskentelyssä sovellettuihin menetelmiin (REGAIM, vesistömalli-demo) oltiin tyytyväisiä, Vuorovaikutteinen prosessi hyvä, paikallisia kuultiin riittävästi. Dialogi-harjoitus näköjään on auttanut.
MUUTA Prosessissa korostui työryhmätyöskentely Haasteena suuri ohjausryhmä Yleisötilaisuudet ja haastattelut korostuivat
5
TAVOITTEENA OLI LAATIA SUOSITUKSET, JOTKA
VOITAISIIN HYVÄKSYÄ YKSIMIELISESTI
SEURANTARYHMÄSSÄ -PÄIJÄNNE
Osallistuminen
Vaikutusten arviointi
OPPIMIS-PROSESSI
SOPUSUOSITUKSISTA
RISTIRIIDAT
Monitavoitteista päätöksentekoa tukevatmenetelmät
Arvopuuanalyysi
6
KOMPROMISSIN RAKENNUSPALIKAT - PÄIJÄNNE

• 1 TIETO
• 2 YMMÄRRYS
• 3 LUOTTAMUS
• 4 KAKUN KASVATTAMINEN
• 5 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO KYTKEYTYIVÄT
  TOISIINSA
• 6 RIITELY HUONO VAIHTOEHTO

7
AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 1. TIETO

• The comprehensive studies improved remarkably
  knowledge of the ecological, social and economic
  impacts of regulation. Consequently, there was a
  very good basis for rational decision-making. The
  new information also changed preconceptions that
  could be either too positive or too negative
  toward the regulation.

8
AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 2. YMMÄRRYS

• Increased understanding of lake regulation and
  the preferences of various stakeholders improved
  the abilities to put themselves in the shoes of
  the other stakeholders. In this learning process
  the role of decision analysis interviews were
  crucial. Decision analysis interviews improved
  the overall understanding of the complex problem
  and the communication and they support
  articulation and analysis of the values.
  Additionally, decision analysis clarified the
  differences between stakeholders values and
  their importance in the comparison of
  alternatives.

9
AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 3. LUOTTAMUS

• During the project trust between various
  stakeholders was developed. This was mainly due
  to the open and participatory process.
  Additionally, results of ecological impacts were
  in accordance with the opinions of the local
  people were. This was important because it partly
  increased confidence that the project really aims
  to find out the impacts of regulation in a
  neutral way.
•       

10
AVAIMET SOPURATKAISUUN- PÄIJÄNNE 4. KAKUN
KASVATTAMINEN

• The development of lake regulation was not a zero
  sum game. It was possible to find a regulation
  practice, which decreased the harmful impacts on
  water ecosystem and recreational use and which
  also, took account the original objectives of the
  regulation. E.g. during dry spring it is possible
  to raise water levels and thus improve conditions
  for recreational use and reproduction spring
  spawning fish without increasing flood risk.

11
AVAIMET SOPURATKAISUUN- PÄIJÄNNE 5.
SUUNNITTELUN JA PÄÄTÖKSENTEON LINKITTYMINEN

• The process used in Lake Päijänne case resembled
  the environmental impact assessment approach that
  has been widely used in planning large
  construction projects, such as motorways and
  flood protection projects. One major difference
  was that in Päijänne case EIA was not a distinct
  phase of the planning process, and the
  decision-making and planning were closely
  connected.

12
AVAIMET SOPURATKAISUUN- PÄIJÄNNE 5. RIITELY
HUONO VAIHTOEHTO

• If the consensus solution has not been achieved
  then the Regional Environment Centre,
  municipality or fisheries authorities have had
  possibility to carry the issue to Water Court.
  However, due to the negative experiences of these
  processes in the history it was not in the
  interests of any group to reject the
  recommendations.

13
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI MIELIKUVATEORIAN MUKAAN
(Turunen 2002)
14
SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN MIELIKUVATEORIAN
NÄKÖKULMASTA

• Jos arvioijan käsitys hyvästä säännöstelystä
  poikkeaa huomattavasti nykyisestä säännöstelystä,
  niin silloin arvioija on tyytymätön ja halu
  vaikuttaa ja toimia nykysäännöstelyä muuttavasti
  (tai arvostella sitä tilanteessa, jossa muut
  vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset) on suurempi
  kuin tilanteessa, jossa poikkeama ideaalin ja
  nykytilan välillä on pienempi.

15
PERIAATEKUVA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISESTÄ
Mielikuva hyvästä säännöstelystä
Oppimisprosessi
Säännöstely-suositukset
Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet
Nykysäännöstely
16

• Tutkimuksellisena tavoitteena selvittää
  mielikuvateorian soveltuvuutta säännöstelyongelmaa
  n
• Oletus Säännöstelyongelmassa vapaasti
  muodostettu ideaali on todennäköisesti
  ei-realistinen ja ero todellisiin vaihtoehtoihin
  jää suureksi (pareto bias)
• Ratkaisu REGAIM-ohjelma, jolla voidaan tukea
  ihannesäännöstelyn muodostamista (yhdistetään
  tutkimustieto arvot)

17
TAVOITEVEDENKORKEUS
KEVÄT
TOUKO
KESÄ I II
LOPPU-SYKSY
LUONTO
KALASTUS VIRKISTYS
TULVA-VAHINGOT
VESI VOIMA
VESI-LIIKENNE
VEDEN-LAATU

• - Kasvit- Pohjaeläimet- Rapu- Kalat- Linnut

• - Rakennukset- Maatalous (myös vettymisvahingot)

• - Kalastus- Muu virkistyskäyttö

MAKSIMIW
MINIMIW
18
SUMMAPAINOT MAKSIMI- JA MINIMIVEDEN-KORKEUKSILLE
19
Näsijärvi
20
HAASTATELTUJEN MIELIPITEITÄ REGAIM-OSIOSTA

• Asioita tuli pohdittua tavanomaisesta
  poikkeavalla tavalla
• Auttoi näkemysten loogiseen järjestykseen
  saattamisessa ja kokonaisuuden hahmottamisessa
• Havainnollisti oman säännöstelymallin ja sen
  vaikutukset
• Tärkeää että itse näki sen lopputuloksen, joka
  tulee dokumentoitua
• Hyvää vuorovaikutteisuus, välitön palaute ja
  mahdollisuus muuttaa painotuksia
• Vaikutusten merkittävyyden arviointi vaikeaa,
  yhtenäisyys puuttui, nyt paloiteltiin
• Lähestymistapa oli oikeudenmukaisempi kuin, jos
  olisi ollut valmiit vaihtoehdot, joita olisi
  vertailtu
• Monimuuttujamenetelmät tarpeellisia ihmisten
  näkemysten avartamisessa

21
JOHTOPÄÄTELMIÄ 1/3 -PIRKANMAA

• Päätösanalyysihaastattelujen keskeisenä hyötynä
  voidaan pitää mahdollisuutta vaikutustiedon ja
  omien arvostuksien yhdistämiseen, mikä on
  välttämätöntä tavoitteiden priorisoimiseksi ja
  vaihtoehtojen hyvyyden arvioimiseksi.
• Hyvä kokonaiskuva tutkimusjärvien säännöstelyihin
  liittyvistä ongelmista sekä järvien että
  intressitahojen välillä olevista eroista.
• Onnistumisen edellytys on se, että eri osapuolet,
  suunnittelijat mukaan lukien, pystyvät
  ymmärtämään ja hyväksymään eri osapuolten
  näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivatkin omista
  näkemyksistä.

22
JOHTOPÄÄTELMIÄ 2/3 -PIRKANMAA

• Monitavoitteisissa ongelmissa kaikkien
  tavoitteiden saavuttaminen yhtäaikaisesti on
  harvoin mahdollista.
• Jos tavoitteita tarkastellaan erillään
  vaikutuksista, voi syntyä harha, että halutulla
  muutoksella on ainoastaan positiivisia
  vaikutuksia.
• Tällöin säännöstelyllä aikaansaadut hyödyt voivat
  unohtua tai niiden saavuttamista aletaan pitää
  itsestään selvänä, vaikka osa kehittämistoimenpite
  istä voi vaikuttaa hyvinkin kielteisesti
  alkuperäisiin tavoitteisiin.

23
JOHTOPÄÄTELMIÄ 3/3 -PIRKANMAA

• Säännöstelyn suunnittelijoiden osalta
  haastattelut paransivat merkittävästi
  mahdollisuuksia tarkastella säännöstely-vaihtoehto
  ja ja suosituksia eri osapuolten näkökulmasta.
  Tämän tyyppisestä suunnittelusta voitaneen
  käyttää käsitettä "eläytyvä suunnittelu".

24
OSALLISTUMISEN TUNNUSMERKKEJÄ

• Lähestymistapojen ja menetelmien jatkuva
  kehittäminen
• Ei valmista sapluunaa, vaan tapauskohtaista
  päätetty lähestymistavasta ja menetelmistä
• Leimallista päätösanalyyttisten menetelmien
  hyväksikäyttö
• Teoria ja käytäntö tukeneet toisiaan
• Suomen Akatemian tutkimushankkeet
• Yhteistyö TKKn ja Turun yliopiston välillä
• Vahvuutena osallistumisen, suunnittelun ja
  päätöksenteon kytkeytyminen toisiinsa

25
KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA SUUNNITTELUSTA

• Ihmisten ennakkokäsityksiin/asenteisiin on vaikea
  vaikuttaa
• Myönteisiä kokemuksia päätösanalyyttisistä
  menetelmistä ja tietokonemallien hyväksikäytöstä
  (opi tekemällä)
• Ohjausryhmätyöskentelyyn kiinnitettävä huomiota
• Keskustelu ohjautuu helposti sivuseikkoihin ja
  yksityiskohtiin samat asiat tulevat toistuvasti
  esille
• Voidaanko dialogin sääntöjä/piirteitä käyttää
  hyväksi keskustelujen parantamisessa?
• Epävirallisten kontaktien merkitys suuri
  luottamuksen lujittamisessa
• Neutraali välittäjä tärkeä, koska
  vesiviranomaisia kohtaan tunnetaan epäluottamusta
• Useiden säännöstelyn kehittämishankkeiden
  taustalla oleva vesilain mukainen menettely
  korostaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.
  Käytännössä on toiminut varsin hyvin.

26
KAKSI NÄKÖKULMAA SUUNNITTELUUN

• SUUNNITTELUNÄKÖKULMA
• Keskustelua ohjataan voimakkaammin ja jäsennetään
  niin, että se tuottaa suunnittelun ja
  päätöksenteon kannalta uutta ja relevanttia
  tietoa.
• Suunnittelunäkökulmassa asiantuntijalla on
  jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, millaiset
  ratkaisumallit ovat toteutettavissa. Hän tarjoaa
  sidosryhmille ratkaisuvaihtoehtoja.
• Sidosryhmien jäsenet eivät aina pysty
  sopeuttamaan omaa ajatteluaan annettuun muottiin.

• VUOROVAIKUTUSNÄKÖKULMA
• Korostetaan sosiaalisen oppimisen, rakentavan
  keskustelun ja kuuntelemisen edellytyksiä
  parantavan vapaan keskusteluilmapiirin merkitystä
  hankkeen sidosryhmien välisten suhteiden
  parantamisessa.
• Voi olla myös terapeuttisia vaikutuksia.
• Voi olla tehottomampaa ja aiheuttaa joidenkin
  osallistujien turhautumista.
• Kuinka tieto kytketään osaksi suunnitteluun?