NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA

1 / 73
About This Presentation
Title:

NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA

Description:

WSOY 1992 Nienstedt W, H nninen O, Arstila A, et al. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS ... NEUROLOGINEN STATUS tajunta neuro-oftalmologinen status ... – PowerPoint PPT presentation

Number of Views:12
Avg rating:3.0/5.0
Slides: 74
Provided by: Turu4

less

Transcript and Presenter's Notes

Title: NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA


1
NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka
  • NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA
  • TUTKIMUSMENETELMÄT
  • KLIININEN ARVIOINTI
  • AKUUTTI NEUROLOGIA
  • KOHTAUKSELLISET TILAT
  • ETENEVÄT SAIRAUDET
  • KUNTOUTUS

2
kirjallisuutta
  • Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia.
    Duodecim 2001
  • Nyström S. Neurokirurgia, Gummerus 1988
  • Palo J, Jokelainen M, Kaste M, et al. Neurologia
    . WSOY 1992
  • Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A, et al.
    Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS
  • Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M. Meilahden
    akuuutti hoito-opas. Duodecim

3
NEUROANATOMIA
  • KESKUSHERMOSTO
  • aivot
  • selkäydin
  • spinaaliganglio (takajuuren hermosolmuke)
  • autonomisen hermoston sentraaliosat
  • ÄÄREISHERMOSTO
  • aivohermot
  • selkäydinhermot (spinaalihermot)
  • autonomisen hermoston perifeeriset osat

4
AIVOT
  • isot aivot (aivokuori, aivo-lohkot, valkea aine,
    tyvitumakkeet, hemisfäärit, aivokurkiainen,
    kammiot)
  • väliaivot (3. aivokammio, talamus, hypotalamus,
    aivolisäke, käpylisäke)
  • keskiaivot (aivonesteviemäri)
  • aivosilta ( 4.aivokammio)
  • pikkuaivot
  • ydinjatke (vasomotorinen keskus,hengityskeskus)

5
AIVOKALVOT
  • dura mater (kovakalvo) verhoaa kalloa muodostaen
    samalla luukalvon. Verenvuoto luun ja kovakalvon
    välissä on epiduraalitilassa. Dura työntyy myös
    isoaivopuoliskojen ja pikkuaivo-puoliskojen
    väliin
  • keskimmäinen aivokalvo on lukinkalvo (arachnoidea
    mater), duran ja lukin-kalvon välissä oleva vuoto
    on subduraalitilassa
  • aivoja verhoaa pia mater (pehmeä kalvo), jonka
    yllä on aivoselkäydinnesteen täyttämä
    subaraknoideaalitila

6
SELKÄYDIN
  • selkäydin päättyy I lannerangan korkeudelle
  • jatkuu viuhkamaisena hermosyistä muodostuvana
    kimppuna (cauda equina)
  • selkäytimestä hermosolukimput lähtevät
    molemminpuolin edestä ja takaa (etu-ja takajuuri)
    yhtyen spinaalihermoksi, mitkä kulkevat nikamien
    välistä

7
AUTONOMINEN HERMOSTO
  • JAKAUTUU SYMPAATTISEEN JA PARASYMPAATTISEEN OSAAN
  • VAIKUTTAVAT SAMOIHIN KOHDE-ELIMIIN
  • SYMPAATISEN HERMOSTON GANGLIOT SIJAITSEVAT
    NIKAMIEN SIVUSSA
  • PARASYMPAATTINEN HERMOSTO JAKAUTUU KRANIAALISEEN
    JA KAUDAALISEEN OSAAN

8
AUTONOMISEN HERMOSTON TEHTÄVÄT
  • SYMPATIKONIA (asetyylikoliini, noradrenaliini)
  • verenkierto vilkastuu
  • hengitystiet laajentuvat
  • ruuansulatus hidastuu
  • ihokarvat nousevat pystyyn
  • mustuaiset laajenevat
  • ejakulaatio ja orgasmi
  • PARASYMPATIKOTONIA (asetyylikoliini)
  • ruuansulatus kiihtyy
  • virtsarakko supistuu
  • verenkierto hidastuu
  • erektio miehillä

9
ÄÄREISHERMOSTO
  • alkio muodostuu segmenteistä, joita tulee
    hermottamaan yksi pari spinaalihermoja
  • hermosyykimppu sisältää useita hermosoluja
    somaattisia ja autonomisia sekä tukisoluja
  • iholla segmettejä nimitetään dermatomeiksi
  • nikamien ulkopuolella spinaalihermot muodostavat
    hermopunoksia
  • aivohermot lähtevät suoraan aivorungosta

10
AIVOHERMOT
  • I hajuhermo
  • II näköhermo kulkee ristiin näköhermoristissä
    (chiasma opticus)
  • III n. oculomotorius, IV n. trochlearis, VI n.
    abducens hermottavat silmälihaksia
  • V kolmoishermo (n. trigeminus) hermottaa kasvoja
  • VII n. facialis hermotta kasvoja

11
  • VIII tasapaino-kuulohermo
  • IX kieli-kitahermo osallistuu nielemisrefleksiin
  • X n. vagus muodostuu parasympaattisista
    hermosyistä, kulkee rinta- ja vatsaonteloon
    saakka
  • XI lisähermo
  • XII kielen liikehermo

12
HERMOSTON TOIMINTA
  • motoriikka
  • aistitoiminnot
  • adaptiiviset toiminnat (motoriikan säätely,
    aistitiedon käsittely, vireystila, lämmönsäätely,
    endokrinologinen ja immuloginen säätely jne)
  • assosiatiiviset toiminnat (kognitiot)

13
MOTORISET TOIMINNOT
  • liikkeitä ohjaa aivorungon ja selkäytimen
    alfamotoneuronit
  • liikkeiden säätely tapahtuu pyramiradaston,
    ekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojen
    avulla
  • hermosolut liittyvät lihaksiin hermo-lihasliitokse
    n avulla
  • ylempi motoneuroni kuuluu keskushermostoon alempi
    motoneuroni ääreishermostoon

14
REFLEKSI ELI HEIJASTE
  • ärsykkeen aikaan saama tahaton liike
  • yksinkertaisia motoriikan säätelymekanismeja
  • sensorinen ja motorinen hermosolun kytkentä
    muodostaa refleksikaaren
  • venytysheijasteet, koukistusheijasteet,
    suojeluheijasteet, ihoheijasteet,
    asentoheijasteet, primaariheijasteet

15
PYRAMIDIRATA
  • motorinen kuorialue sijaitsee otsalohkon
    takareunassa
  • tahdonalaisten liikkeiden suunnittelu
  • radaston hermosolut risteytyvät ydinjatkeessa ja
    selkäytimessä
  • aivojen oikea kuorikerros ohjaa ruumiin vasemman
    puolen liikkeitä ja päin vastoin

16
EKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄ
  • pyramidaaliradan ulkopuoliset motoriset radat
  • tyvitumakkeet (basaaligangliot), osa
    talamuksesta, keskiaivojen puna- ja
    mustatumakkeet
  • tasapainoheijasteiden ylläpito, lihastonuksen
    säätely, myötäliikkeet, liikesarjat

17
PIKKUAIVOT
  • parillinen aivojen osa aivosillan korkeudella
    isojen aivojen takaraivolohkojen alla
  • liikkeiden hienosäätö ja rytmittäminen
  • kognitiivisiakin toimintoja

18
LIHASJÄNTEVYYS
Lihaksen supistustilaa säätelee lihaskäämi, mikä
reagoi lihaksen pituuteen (gammamotoneuroni). Sää
tely tapahtuu lihaskäämin intrafusiaalisäikeiden
jännitystä muuntamalla. Lihastonus on
kuormittamattoman lihaksen passiivinen vastus.
Tämä aiheutuu lihaskäämin ja lihaksen
perustoiminnasta (alfamotoneuroni)
19
Selkäydintasolla tonusta säätelee
gammamotoneuroni, jonka aktiivisuutta pikkuaivot
ja tyvitumakkeet säätelevät. Alfamotoneuroni saa
hermotuksensa motoriselta aivokuorelta
pyramiradan välityksellä. - Tonus ongelmat ja
leesion lokalisaatio - spastisiteetti gtgtgt pyrami
dirata rigiditeetti gtgtgt ekstrapyramidaalijärjeste
lmä hypotonia gtgtgt neuromuskulaarijärjestelmä
selkäydin (etusarvi) pikkuaivot
20
Liikkuminen ja tasodiagnostiikka ontuminen
kipu gtgtgt nivel-jännestatus spastinen
kävely gtgtgt ylempi motoneuroni hypo-bradykinesia gtgt
gt EP-järjestelmä koreiforminen gtgtgt tyvitumakkeet
dyspraktinen/frontaalikävelevy gtgtgt isot
aivot ataksia gtgtgt pikkuaivot -
ääreishermosto vaappuminen gtgtgt proksimaalin
en lihaksisto jalkojen läpsyminen gtgtgt ääreish
ermosto
21
KOGNITIIVISET TOIMINNOT
  • puhe ja kielelliset taidot, tarkkaavaisuus,
    muisti, hahmottaminen, aktiivisuuden säätely jne
  • aivokuoren sensoriset alueet ovat
    moni-mutkaisessa yhteistyössä aivokuoren
    assosiatiivisten alueiden ja aivokuorten alaisten
    alueiden mm. talamuksen kanssa
  • Brocan ja Wernicken alue ovat tärkeitä
    kielellisiä assosiatiivisia alueita

22
LATERALISAATIO
  • VAS. PUOLI
  • sanat ja foneemit
  • aritmeettiset taidot
  • visuokonstruktiiviset taidot
  • OIK. PUOLI
  • visuospatiaaliset taidot
  • neglet
  • melodia taju
  • kasvojen ja ilmeiden tunnistus

23
LIMBINEN JÄRJESTELMÄ
  • ohimolohkosta, väliaivoista ja aivokurkiaista
    ympäröivästä kudoksesta muodostuva toiminnallinen
    kokonaisuus
  • vaikuttaa käyttäytymiseen ja motiiveihin
  • yhteys hypotalamuksen kautta endokrinologiseen
    säätelyyn

24
NEUROLOGINEN ARVIOINTI
  • kliininen arviointi
  • aivoselkäydinnesteen analysointi
  • aivopaineen mittaus
  • neurofysiologiset tutkimukset
  • kuvantamistutkimukset

25
aivoselkäydinnesteen arviointi
  • solut
  • proteiinit
  • mikrobit
  • igG-indeksi ja oligoklonaalinen IgG
  • glukoosi ja laktaatti
  • ACE, ADA, NSE

26
NEUROFYSIOLOGISET MENETELMÄT
  • elektroenkefalografia (EEG)
  • elektroneuromyografia (ENMG)
  • herätevasteet (VEP, SEP, BAEP)
  • transkraniaalinen magneettistimulaatio (MEP)
  • unipolygrafia ja SCSB

27
KUVANTAVAT TUTKIMUKSET
  • natiiviröntgentutkimukset
  • angiografiat (AC,DSA, MA)
  • tietokonetomografia (TTCT)
  • magneettikuvaus (MKMRI)
  • ultraäänitutkimukset
  • isotooppitutkimukset (PET,SPECT)

28
KLIINISET ERIKOISALAT
  • lastenneurologia
  • neurologia
  • neurofysiologia
  • neurokirurgia
  • (neuroradiologia)
  • (neuropatologia)

29
KLIINISET ERITYISALAT
  • neuropsykologia
  • puheterapia
  • toimintaterapia
  • fysioterapia
  • (genetiikka)
  • (psykiatria)
  • (ortopedia)

30
AKUUTTI NEUROLOGIA
  • tajuttomuus ja sekavuus
  • kohonnut aivopaine
  • kouristukset
  • aivovammat
  • aivokuolema
  • aivoverenkiertohäiriöt
  • selkäydinvammat
  • infektiot
  • intoksikaatiot

31
TAJUTTOMAN ENSIHOITO
  • VITAALITOIMINTOJEN TURVAAMINEN (ABC)
  • O2, NESTEINFUUSIO, GLUKOOSIPIKAKOE
  • TAJUNNAN TASON ARVIO (GLASGOW'N ASTEIKKO)
  • ESITIEDOT SILMINNÄKIJÖILTÄ
  • MONITOROINTI KULJETUKSEN AIKANA
  • INTUBOINTI TARVITTAESSA (LÄÄKITYS)
  • JOS TAJUTTOMUUDEN SYY SELVILLÄ, ALOITETAAN
    PERUSSAIRAUDEN VÄLITÖN ENSIHOITO

32
TASODIAGNOOSI
  • AIVOPERÄINEN
  • meningiitti
  • epileptinen status
  • trauma
  • SAV tai aivoverenvuoto
  • aivoinfarkti tai basilaari-tromboosi
  • kohonnut aivopaine
  • aivorunko-oireet
  • SYSTEEMINEN SYY
  • metabolinen häiriö
  • intoksikaatio
  • hemodynamiikan häiriö
  • yleisinfektiot
  • respiratoriset tekijät

33
TILAN ARVIO
  • YLEISSTATUS
  • trauman merkit
  • ihon tarkastelu (väri, turgor, petekkiat)
  • hengitys (tuoksu, tiheys)
  • auskultaatio
  • vatsan palpaatio
  • NEUROLOGINEN STATUS
  • tajunta
  • neuro-oftalmologinen status (staassipapilla,
    mustuaiset, silmän liikkeet)
  • meningiaaliset oireet
  • aivorunkostatus
  • motoriikka
  • tuntotestaukset

34
NEURO-OFTALMOLOGINEN STATUS
  • katsedeviaatio hemipareesin kontralateraalipuolell
    e viittaa isoaivo-hemisfäärin vaurioon,
    katsedeviaatio ipsilateraalipuolelle viittaa
    aivorunkovaurioon
  • pienet valolle reagoivat mustuaiset gtgtgt aivosilta
    (pons)
  • suurentuneet valolle reagoimattomat mustuaiset
    gtgtgt keskiaivot
  • hyvin laajat mustuaiset viittaavat kohonneeseen
    kallonsisäiseen paineeseen
  • normaalisti valolle reagoivat mustuaiset ja
    muutoin poikkeava aivorunkostatus viittaa
    metaboliseen syyhyn

35
TAJUTTOMAN POTILAAN HOITO
  • neurokirurgin konsultaatio jos SAV tai muu tilaa
    vieväprosessi
  • intuboidun rauhoittamiseen lyhyt vaikutteisia
    lääkkeitä
  • kouristusten tehokas hoito
  • kohonneessa aivopaineessa normoventilaatio,
    tarvittaessa deksametasonia, mannitolia tai
    glyserolia
  • tiamiinia i.v 100mg jos alkoholisti tai ali
    ravitsemustila
  • elektrolyytihäiriön korjaus (hyponatremia
    hoidetaan hitaasti gtgtgtponsin myelinolyysi riski)
  • hyperglykemian hoito
  • kuumeen alentaminen ja kivun hoito
  • neurologisen pot. kohonnutta verenpainetta
    alennetaan varovasti (labetaloli)

36
DELIRIUM (ÄKILLINEN SEKAVUUSTILA)
  • alentunut attentio ja vigilanssi
  • illuusiot, hallusinaatiot, deluusiot
  • häiriintynyt uni-valverytmi
  • ahdistuneisuus, ärtyisyys, pelkotilat,
    depressiivisyys, apatia, tahdottomuus (abulia),
    euforia
  • vapinaa, ataksiaa, myoklonioita
  • autonomisen hermoston oireita

37
EROTUSDIAGNOSTIIKKA
  • DEMENTIA (huom. yleissairaudet voivat laukaista
    myös dementoituneen ihmisen deliriumin)
  • psykiatriset häiriöt (tajunnan taso yleensä
    normaali, neurologisessa statuksessa ei juurikaan
    poikkeavuutta, kuuloharhat yleisempiä ja harhat
    loogisempia kuin deliriumissa)

38
KALLONSISÄINEN PAINE
  • paineeseen vaikutta itse aivokudos, likvor ja
    aivojen veritilavuus
  • veritilavuus vaihtelee, esim. CO2 -osapaineen
    nousu kiihdyttää aivoverenkiertoa ja nostaa
    painetta
  • systeemiverenkierron valtimopaineen ja
    kallonsisäisen paineen ero gtgtgt 70 mmHg
    (perfuusiopaine)
  • kallonsisäinen paine on norm. ltltlt10 mmHg

39
KALLONSISÄISEN PAINEEN KOHOAMINEN
  • KUDOKSEN LISÄÄNTYMINEN (kasvain, hematooma,
    infektiopesäke)
  • veritilavuuden kasvu (infektio, inflam-maatio,
    hypoksia, laskimopaluun estyminen) johtaa
    AIVOÖDEEMAAN
  • LIKVORKIERRON ESTYMINEN

40
AIVOPAINE-OIREISTO
  • aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi ja
    oksentelu
  • näön hämärtyminen, näkökenttä-puutokset,
    kaksoiskuvat
  • LÖYDÖKSINÄ ataksia, oculomotorius- ja
    abducens-pareesi, staasipapilla
  • komplikaationa herniaatio

41
DIAGNOSTIIKKA
  • pään TT- tai MRI- kuvaus
  • likvortilojen laajentuminen näkyy kammioiden koon
    kasvuna
  • vuoto näkyy parhaiten TT-kuvassa
  • aivoödeema näkyy sekä TT- että MRI -kuvissa
  • tuumorin kuvauksessa käytetään varjoainetehostetta
  • suora aivopaineen monitorointi paineanturilla

42
HYDROKEFALUS
  • imeväisiässä ennen saumojen sulkeutumista
    hydrokefalus johtaa päänympäryksen kasvuun
  • OBSTRUKTIIVINEN HYDROKEFALUS (virtauseste
    sivuaivokammioiden ja III aivokammion välissä,
    aivonesteviemärissä tai IV aivokammion
    ulosvirtausaukoissa)
  • KOMMUNIKOIVA HYDROKEFALUS (likvorkierto estynyt
    aivokammiojärjetelmän ulkopuolella)
  • NORMAALIPAINEINEN HYDROKEFALUS (ei paineoireita)
    gtgtgt dementia, kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi
  • PSEUDOTUMOR CEREBRI (idiopaattinen
    intrakraniaalinen hypertensio) gtgtgt normaalit
    likvortilat, päänsärky, staasipapilla. HUOM!
    likvorpunktio kuuluu hoitoon

43
AIVOPAINEEN HOITO
  • turvataan riittävä perfuusiopaine
  • verenpainetasoa ei saa laskea liian alas
    (180-150/100-80 mmHg), tarv. labetaloli
  • pään kohoasento laskimopaluun vuoksi
  • kuumeen alentaminen
  • kivun, pahoinvoinnin ja kouristusten hoito
  • riittävä nesteytys
  • hyperventilaatio, vähentää verenvirtausta
    aivoissa, mutta voi aiheuttaa iskemiaa
  • aivoödeemaa vähennetään mannitolilla tai
    glyserolilla
  • deksametasoni tai beetametasoni tuumorin,
    abkessin ja meningiitin hoidossa
  • ventrikulostomia ja suntti

44
KOURISTUKSET
  • KOURISTUS motorisella aivokuorella tapahtuva
    poikkeava sähköinen purkaus, mikä johtaa nopeasti
    toistuviin lihasten fleksio-ektensio liikkeisiin

45
SANASTO
  • TOONIS-KLOONINEN stereotyyppiset toistuvat
    fleksio-ekstensio liikkeet joihin liitty
    jäykistelyä
  • MYOKLONUS äkillinen voimakas yksittäinen tai
    sarjoittainen lihasnykäys
  • EPILEPTINEN KOHTAUS poikkeavasta aivojen
    sähköisestä purkauksesta johtuva kohtauksellinen
    tila

46
KOURISTUKSEEN LIITTYMÄTTÖMIÄ PAKKOLIIKKEITÄ
  • TIC nopea streotyyppisenä toistuva lihasnykäys
  • MYOKYMIA näkyvä lihassäikeiden faskikulaatio
  • DEKEREBRAATIO raajojen ojentajalihasten
    jäykistely
  • PARATONIA (gegenhalten) passiivisten liikkeiden
    vastustaminen
  • OPISTOTONUS vartalolihasten ektensio-rigiditeett
    i

47
EPILEPTINEN KOURISTUS
  • suoraan yleistyvä, jolloin tajunta katoaa
    välittömästi, johtaa toonis-klooniseen
    kouristukseen (Grand Mal jälkiuni,
    inkontinenssi, voimakas syljeneritys, kieleen
    pureminen)
  • fokaalinen kohtaus, jossa tajunta säilyy ainakin
    osittain, jolloin kouristus voi olla rajoittunut
    (pot. muistaa osittain tilanteen, jälkioireet
    voivat puuttua)
  • fokaalinen kohtaus voi yleistyä

48
KOURISTUS POTILAAN ANAMNEESI
  • silminnäkijöiden lausunto
  • alkoholi -ja päihteiden käyttö
  • lääkitykset (insuliini, anti-konvulsiivit,
    neuroleptit)
  • valvominen, välkevalon vaikutukset
  • trauma, TIA-kohtaukset
  • onko kohtauksessa fokaalisia piirteitä vai
    yleistyikö kohtaus suoraan?

49
EI-EPILEPTISET KOURISTUKSET
  • synkopee ja kollapsi
  • TIA-kohtaukset
  • tetaaninen kouristus
  • elektrolyyttihäiriöt (hypoglykemia!!!)
  • narkolepsiaan liittyvä katalepsia
  • dopamiini - ja serotoniini välittäjäaineisiin
    vaikuttavien lääkkeiden provosoima EP-oireisto
  • konversio ja simulaatio

50
AIVOVAMMAT
  • aivovamma on kaikista vammoista yleisin
    yksittäinen kuolinsyy (n. 1 000/v)
  • pysyvä haitta n. 4 000/v
  • sairaaloissa hoidetaan n. 6 000 pot. /v päähän
    kohdistuneen vamman vuoksi
  • 2/3 aiheutuu liikenneonnettomuuksista

51
PRIMAARIT VAURIOT
  • kontakti- tai liikevamma
  • kallofraktuurat
  • penetroivat vammat
  • paikalliset aivovammat
  • diffuusit aivovammat

52
KALLONSISÄISET VAURIOT
  • primaarit parenkyymivauriot
  • - diffuusi aksonivaurio
  • - kortikaalinen kontuusio
  • - subkortikaalinen harmaan aineen vaurio
  • - aivorunkokontuusio
  • aivojen ulkopuoliset kertymät
    - subduraalihematooma
  • - epiduraalihematooma
  • - subaraknoidaaliverenvuoto

53
DIFFUUSI AKSONIVAURIO
  • aiheutuu eri tiheyttä olevien kudosten liikkestä
    toisiinsa nähden
  • hermosolu eli aksoni vaurioituu suuri energisissä
    vam-moissa kiihtyvyyden muutosten seurauksena
    (esim. liikenkenneonnettomuudet)
  • vaurio on vaikeasti kuvannettavissa (TT ssa
    pieniä verenpurkaumia aivojen keskiosissa)
  • kliinisesti voi aiheuttaa pitkän tajuttomuuden
  • voi aiheuttaa ns. posttraumaattisen
    vegetatiivisen tilan

54
KORTIKAALINEN KONTUUSIO
  • syntyy aivopoimujen iskeytyessä kalloa vasten
  • syntyy herkimmin otsa- ja ohimolohkon kärki- ja
    pohjaosiin
  • kontuusiopesäkkeitä on yleensä useampia
  • joskus tilan voi liittyä aivokudokseen tapahtuvaa
    verenvuotoa (intrasebraalihematooma)
  • TTssa pieniä verenpurkaumia ja turvotusta

55
subkortikaalinen harmaan aineen vaurio
  • pienet verenvuodot tyvitumakkeissa ja
    talamuksessa
  • yleensä yhdessä diffuusin aksonivaurion
    yhteydessä
  • syntyy pienten perforanttisuonten vaurioituessa
  • ennuste yleensä huono

56
AIVORUNKO-KONTUUSIO
  • yleensä keskiaivojen ylä-lateraaliosissa
  • syntyy aivorungon iskeytyessä aivoteltan
    (tentorium) reunaa vasten
  • TTssa vaurio näkyy harvoin

57
SUBARAKNOIDEAALI-VERENVUOTO
  • liittyy usein muihin kallonsisäisiin vammoihin
  • verta aivokuoren uurteissa (sulcus),hemisfäärien
    eli aivopuoliskojen välissä ja aivoteltan
    (tentoriumin) päällä
  • toipuminen yleensä huonoa

58
SUBDURAALIHEMATOOMA
  • syntyy kortikaalisen laskimon repeämisestä
  • TTssa näkyy aivojen pinnan muotoinen tiivis
    sirppimäinen kertymä, usein nähtävissä ns.
    keskiviivasiirtymä
  • akuutit oireet tunneissa tai vuorokausissa,
    subakuutit oireet 2ssa viikossa, krooniset
    oireet viikkojen tai kuukausien kuluttua

59
OIREET
  • päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia
  • kognitiivisia muutoksia ja psyykkisiä oireita
  • vireystilan vaihtelua, deliriumia, tajunnan
    heikentymistä
  • hemipareesi mahdollinen, jopa parapareesi

60
EPIDURAALI-HEMATOOMA
  • usein kallomurtuman yhteydessä
  • yleensä sijaitsee temporo-parietaalisesti
  • yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla
  • TTssa aivojen ulkopuolinen "linssimäinen"
    muutosalue
  • oireet nopeasti, koska valtimovuoto (päänsärky,
    levottomuus)
  • vammamekanismi usein lieväenerginen

61
KALLOFRAKTUURAT
  • KALLONPOHJAN MURTUMA (sekä lievissä että
    vaikeissa aivovammoissa)
    -aivohermovauriot tavallisia
  • -likvorvuoto nenästä tai korvasta (hajuaistin
    menetys)
  • -luomihematooma (Brillen-hematooma)
  • IMPRESSIOMURTUMA
  • -luu kappalei painuu kallon sisään (dura
    repeytyy, kortikaalinen kontuusio)

62
SEKUNDAARISET VAURIOT
  • patofysiologinen kaskadi seuraa primaaria
    aivovauriota
    a) systeemiset
  • b) intrakriaaliset sekundaarivauriot
  • hypotensio ja hypoksia tavallisimmat
    systeemivaurioden aiheuttajat gtgtgt iskemia ja
    aivoinfarkti
  • anemia pahentaa iskemiaa

63
INTRAKRANIAALISET SEKUNDAARIVAURIOT
  • kallon sisäiset hematoomat voivat nostaa
    aivopainetta
  • aivödeema ja hyperemia nostavat aivopainetta,
    heikentävät aivoverenkiertoa ja aiheuttavat
    iskemiaa
  • kohonnut kallonsisäisen paineen nousu voi
    aiheuttaa aivojen herniotumisen, aivorungon ja
    aivovaltimoiden puristumisen

64
KLIININEN ARVIOINTI
  • aivotärädyksen (commotio cerebri) liittyy
    enintäin 30 min. tajuttomuus, ei puutosoireita,
    enintäin tunnin mittainen muistikatkos.
    Pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä ja
    huimausta voi esiintyä vuorokausiakin.
  • tajunnan tason seuranta (Glasgow Coma Scale)
  • pupillin laajeneminen ja muuttuminen
    valojäykäksigtgtgt kallonsisäinen hematooma
  • humalatilan aiheuttama tajunnantason muutos ei
    kestä yli 8 tuntia
  • fokaalilöydökset,kouristukset, delirium ja
    heikkenevä tajunnan taso viittaavat
    aivokontuusioon
  • pään TT on ensisijainen ja välttämätön tutkimus
    kontuusiota epäiltäessä

65
AIVOVAMMAPOTILAAN ENSIHOITO
  • vitaalitoimintojen turvaaminen
  • tajuton intuboitava, sedaatio gtgtgtintubaatio
    nostaa kallonsisäistäpainetta
  • mahd.verenvuotosokki hoidetaan iv-nesteytyksellä
  • jos kallonsisäinen ekspansio gtgtgt 15 mannitolia
    300-500 ml (alentaa aivopainetta)
  • pyritään estämään sekundaarivaurioiden
    kehittyminen (hypoksia, hypotensio)

66
KOMPLIKAATIOT
  • hydrokefalus 40lla vaikean aivovamman jälkeen
  • epilepsia 5lla sairaalassa hoidetuista
    potilaista
  • hemipareesi ja afasia korjaantuvat usein hyvin
  • näkökenttäpuutos, anosmia ja ataksia ovat usein
    pysyviä
  • kognitiiviset ja neuropsykiatriset oireet

67
  • HUUMEET JA TOKSISET ENKEFALOPATIAT
  • kokaiini
  • amfetamiini
  • opiaatit
  • kannabis

68
  • KOKAIINI
  • aivoatrofia
  • alentaa kouristuskynnystä
  • lisää alkoholin toksisuutta
  • aivoverenvuodot, SAV
  • vaskuliitit
  • aivo- ja selkäydininfarkti
  • psykoosi

69
  • CRACK (kokaiinialkaloidi)
  • iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt
  • aivoverenvuodot
  • "crack dancing syndrome"
  • vaskulaarinen päänsärky
  • herkkyys dystonia oireistoille kasvaa

70
  • AMFETAMIINI
  • aivoverenvuodot
  • aivoinfarktit
  • aivoverisuonten vaskuliitit
  • kehon lämpötilan kohoaminen

71
  • EKSTAASI
  • koreoatetoosi
  • kouristelu
  • rabdomyolyysi
  • "jerking syndrome"
  • "Punding syndrome"

72
  • HEROIINI (opiaattijohdannainen)
  • leukoenkefolopatia (kävelyvaikeudet, ataksia,
    dysartria, bradykinesia, puhumattomuus)
  • spongiforminen enkefalopatia
  • toksinen amblyopia
  • parkinsonismi
  • polyneuropatia

73
  • KANNABIS
  • lähimuistin vaikeudet
  • käytöshäiriöt
  • pahentaa skitsofrenian oireita
  • aivoinfarkti
Write a Comment
User Comments (0)